Kisen on myynnissä

Kymmenen vuotta, satoja kunnostustunteja ja monen monta purjehdusta myöhemmin olemme päättäneet laittaa Kisenin myyntiin.

Monet teistä tietävät veneen, muille tiedoksi, että vene on kattavasti peruskorjattu ja aktiivisessa kilpailu- ja huvipurjehduskäytössä. Toivomme että vene löytäisi uuden omistajan, jotta sama jatkuisi.

 

Lisätietoja ja kuvia löytyy Nettiveneestä.

Kaksi uutta viisvitosblogia

Kisenin ja parin muun vanhemman viisvitosen palattua kilparadoille parin viime vuoden aikana luokassa on alkanut tapahtua hurjia! Tällä hetkellä vanhoja viisikymmenluvun veneitä on korjattavana kaksi kappaletta ja molempia voi seurata blogissa.

Trial on kunnostettavana Turussa

Suomalaisen Carl-Olof Granfeltin suunnittelema Trial on kunnostettavana Turussa TT-puuvenepalvelulla. Trial on ollut monta vuosikymmentä ladossa odottamassa köliremonttia, joka on nyt viimein saatu alkuun.

Trialissa on Granfeltin veneille tyypillinen voimakkaasti negatiivinen peräpeili

Trialia kunnostetaan varsinaisten asiakastöiden ohessa, joten vauhti ei ole koko ajan päällä. Vene saattaa tulla valmistuttuaan myös myyntiin, joten kiinnostuneiden kannattaa kysellä asiaa suoraan Terolta (041 445 3060). Trial mahtuisi hyvin Helsingin kasvavaan 50-luvun laivueeseen!

GKSS 1951 / Relax / Lotten / Aava, kuvassa näkyvä kajuutta on jo poistettu ;)

Toinen vene on alunperin ruotsalainen Lotten, joka nykyisin sijaitsee Kuopion seudulla. Veneessä on tavalliset viisikymmenluvun veneen työt - laudoitusta, kaaria ja kansi uusiksi. Lottenia kunnostaa veneen nykyinen omistaja ja vesille pääsy taitaa häämöttää jo ensi kesässä.

Vähän hiilenä

Tiistaina 11.6 sattunut tulipalo HSS:n isännöimällä Liuskasaarella sotkee tänä vuonna monen klassikkovenekunnan purjehduskauden. Vaikka kaikki klassikot ilmeisesti selvisivät palosta korkeintaan pintavahingoilla, tuhoutui vajassa kymmenien veneiden purjeet ja monesta veneestä myös masto ja muut varusteet. Erityisen pahasti tulipalo iski viitosluokkaan, jonka veneistä moni oli vasta laskettu vesille ja näin ollen mastot olivat edelleen vajassa. Palanut rakennus oli vanhin HSS:n rakennuksista, sen perustukset oli asetettu vuonna 1900.

Muun muossa näitä purjeita ei tarvitse enää katsella

Meidän venekunnassamme tilanteen etenemistä seurattiin tuona iltana sydän kylmänä, sillä Kisenin laituripaikka oli ensimmäisenä palaneen vajan vieressä. Paikan päältä nähtyjen kuvien perusteella pystyimme vain sanomaan, että masto näkyy edelleen, mutta oletus oli, että vene palaa takaisin telakalle. Siinä määrin hurjana ja lähellä venettä tulipalo roihusi. Seuraavan aamun tunnelmia, kun menimme katsomaan tilannetta, ei toivo kenellekään.

Liuskasaaren Itävaja paloi lähes maantasalle

Yllätys oli melkoinen, kun vene löytyi laiturista pääosin vaurioitumattomana. Tarkempi katsastus on edelleen tekemättä ja on epäselvää esimerkiksi kuinka paljon palo on kuivattanut runkoa tai haurastuttanut köysiä, mutta joka tapauksessa vauriot ovat merkittävästi vähäisempiä, kuin mitä odotimme.

Kisen palon jälkeisenä aamuna

Sen sijaan veneen varusteiden osalta tappiot olivat juuri sitä mitä odotimmekin. Pitkän kunnostusprojektin aikana kokoamamme runsas purjevarustus sekä kaikki veneen varusteet, korjaustöihin hankitut työkalut ja varaosat tuhoutuivat. Tuho oli siinä määrin totaalinen, että emme edes tunnistaneet oman kaappimme paikkaa rakennuksen raunioista.

Nyt tavoitteena on kuluvan purjehduskauden turvaaminen ja uusien purjeiden hankkiminen. Kaikeksi onneksi muut viisvitosvenekunnat ovat lupautuneet lainaamaan meille purjeita, jotta pääsemme takaisin vesille. Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme kuitenkin uudet omat purjeet. Vakuutuksesta tuskin saamme rahaa uuteen purjekertaan, joten etsimme ensi sijaisesti hyväkuntoisia käytettyjä purjeita. Etenkin itseskuuttaavat fokat ja slöörispinaakkerit tuntuvat olevan kiven alla. Jos tiedät sopivista purjeista soita Matiakselle (040 5900 313)!

Tärkeintä on kuitenkin, että itse vene selviytyi ja siitä kuuluu kiitos Pelastuslaitoksen fiksulle toiminnalle. Tulipalon voimakkuudesta oli selvää, ettei rakennusta voida pelastaa. Sen sijaan palomiehet ilmeisesti keskittyivät hillitsemään paloa siitä päästä rakennusta, jonka läheisyydessä veneet olivat.  Tämä varmasti pelasti monta venettä suuremmilta vahingoilta ja venekuntaa harmailta hiuksilta.

Tämä olikin jo toinen tulipalo josta Kisen on selvinnyt. Hiukan ennen kuin me hankimme veneen oli se juuri selvinnyt viereisen moottoriveneen palosta. Silläkin kertaa vahingot olivat vähäisiä. Toivotaan, ettei kolmatta kertaa koskaan tule!

Mitä klassikon omistaminen maksaa?

Klassikkoveneilystä ensimmäisenä tulevat mieleen satavuotiaat puuvenekaunottaret, paukkuvat ylläpito- ja korjausbudjetit sekä taskunpohjiaan onnettomina kääntelevät omistajat, mutta todellisuudessa sopivia klassikkoveneitä ja klassikkoveneprojekteja on myös henkilöille, jotka mieluummin välttäisivät henkilökohtaisen konkurssin.

Klassikkoveneilyn voi jopa nähdä jossain määrin hyötyvän imagostaan, sillä korkeina pidettyjen ylläpitokustannusten vuoksi veneiden myyntihinnat ovat muoviveneitä kohtuullisempia. Esimerkiksi viisvitosen hankintaan on hyvä suunnitella käyttävänsä alkuinvestointina 10 000 - 15 000 euroa. Veneprojektin voi saada halvemmallakin, mutta omin voimin toteutettujen korjausten jälkeen kustannus asettunee noille main. Tämän jälkeen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 1 000 - 1 500 euroa vuodessa.

• Jatkuvat ylläpitokustannukset
• Lakat ja pohjamaalit
• Uusittavat kulutusosat
• Muut pienkorjaukset
• Laituripaikka
• Talvisäilytyspaikka
• Veneen nosto ja lasku
• Vakuutus

Näiden lisäksi on hyvä kerryttää säästöjä varusteiden uusimista ja odottamattomia korjauksia varten. Alkuvaiheessa rahaa kannattanee kerryttää hieman enemmän, ehkä tuhat euroa vuodessa ja myöhemmin hitaammin; omalta osaltammekin tämä pohdinta on vielä tekemättä. Omat kustannuksensa liittyvät myös kilpailuihin, joiden osallistumismaksut vaihtelevat 50 ja 150 euron välillä.

Pieneenkin klassikkoon rahaa siis menee pitkällä aikavälillä kahdesta kolmeen tonnia vuodessa ja yhden ihmisen omana harrastuksena klassikkovene voi olla kestämätön ratkaisu. Toisaalta, ainakin veneellä kilpailuun tarvitaan myös kumppaneita, joten yhteisomistus on harkinnanarvoinen vaihtoehto. Jos pääomainvestointi lasketaan esimerkiksi kymmenelle vuodelle jää veneen vuosittaiseksi kustannukseksi kolmen hengen omistajatiimillä suurin piirtein saman verran kuin kuntosalikortista, vajaa satanen kuukaudessa mieheen.

Veneen hankinnassa onkin tärkeää erottaa vuosittaiset kustannukset ja veneen hankintaan liittyvä investointi toisistaan. Käytännössä huollettu ja käytössä ollut vene säilyttää arvonsa hyvin ja näin ollen veneen ostamiseen liittyvää menoa ei pidäkään katsoa menetetyksi rahaksi.

En tiedä miten asia käytännössä menee, mutta kun lainaa näytetään tunkevan joka ikisen lampputolpan varressa, olettaisin että myös veneen hankintaan olisi saatavilla rahoitusta. Nopeasti lainalaskureita pyörittämällä 15 000 euron aloituspääoman kuukausittaiset rahoituskustannukset reilun 7 % kulutusluottokorolla olivat noin 180 euroa kuukaudessa.

Aikaisempaan kolmen omistajan esimerkkiin soveltaen tämä tarkoittaisi noin 150 euron kuukausittaisia menoja, sillä edulla että saa mielettömän siistin uuden harrastuksen ilman että hankkeeseen sitoutuu alkupääomaa ja lopulta myös omistaa kauniin puuveneklassikon.

Uutta harrastusta suunnitellessa on hyvä muistaa, että klassikkoveneeseenkin liittyvät oikeudet, velvollisuudet ja riskit on järjestettävissä muullakin tavalla kuin kaikki yhdellä henkilöllä. Ottamalla mukaan kumppaneita sekä rahoitus- ja vakuutusyhtiö on suurempikin projekti toteutettavissa.

Ulkomailla omistamisen erilaiset ratkaisut ovat vielä paljon tavanomaisempia kuin Suomessa. Esimerkiksi Daring-luokan veneitä purjehditaan sekä vastiketta, että pääomaosuutta vastaan, siis suomeksi osakkuuden kautta omistettuna tai leasattuna. Ehkä näissä käytännöissä olisi jotain opittavaa täälläkin?

Myydään venetarvikkeita

Kisenin mukana tuli kasakaupalla tavaraa, jotka uudelleenrakentamisen yhteydessä ovat jääneet tarpeettomiksi. Nyt on aika panna kaikki myyntiin, jotta saamme rahaa veneen viimeistelyyn!

Alla on kuvat ja hinnat myynnissä olevista venetarvikkeista; mukana on takilointi- ja kansiheloja, vinssejä ja muuta. Listaa päivitetään sitä mukaa, kun inventoimme varastoja.

Kuvissa näkyvä mittatikku-sytkäri on mitoiltaan 80 x 21 mm (keltainen osa 63 x 21 mm). Uusimmissa kuvissa taustalla ruutupaperi, jossa pienemmät ruudut 2x2 mm ja isommat 10x10 mm.

Lista päivitetty 27.10.2013.

Lisätietoja annetaan mielellään ja hinnoistakin voidaan neuvotella, laita sähköpostia kisen(at)netti.fi tai soita 040 5900 313 / Matias.

(1) Peräsinakselin kansiläpivienti, pronssia, MYYTY

(2) Köysiklyyssit, pronssia, MYYTY

(3) Pronssiknaapi, iso, MYYTY

(4) Pronssiknaapi, pieni, MYYTY

(5) Alumiiniknaapit, pari, MYYTY

(6) Easyblock, Denmark, size 2 -tuplapylpyrä, työkuorma 900 kg, , MYYTY

(7) Easyblock, Denmark, kuulalaakeroitu skuuttipylpyrä, työkuorma 500 kg, , MYYTY

(8) Skuuttikiskon ratsastajat, Nemo, 2 kpl, 25 mm:n standardikiskoon, MYYTY

(9) Skuuttikiskon ratsastajat, Barton, 2 kpl, 25 mm:n standardikiskoon, MYYTY

(10) Pronssivinssi, MYYTY

(11-12) Vinssinvapautin, OH Denmark, MYYTY

(13) Pyhä Pietari -tiivistysmassa puuveneille, 250 ml, MYYTY

(14) Fallinkiristäjä, Holt-Allen 4260, 10 eur

(15) Kaksi bakeliittista sinkkupylpyrää, Tuphblox England S1, MYYTY

(16) Iso bakeliittinen pylpyrä, Tuphblox England SS4, MYYTY

(17) Bakeliittinen heittopylpyrä Tuphblox England SG1, MYYTY

(18) Bakeliittiset barduunoiden vaijerivinssit, MYYTY

(19) Sateenkaarivärit kylmäpuristettu pellavaöljy, 1 litra jäljellä, 5 eur

(20) Bakeliittinen rapulukko, tukeva, MYYTY

(21) Bakeliittinen viulupylpyrä, Tuphblox England, MYYTY

(22) Muovibloki, sakkeli ei sisälly, 5 eur

(23) Allen-mikrobloki, kuulalaakeroitu, PALANUT

(24) EasyBlock-räikkäbloki, tupla, kuulalaakeroitu, 15 eur

(25) Barton-bloki (SS4), PALANUT

(26) Barton-bloki hunsvotilla (SSB4), PALANUT

(27) Harken-tuplabloki, kuulalaakeroitu, EI MYYNNISSÄ

(28) Tuphblox-viulubloki, PALANUT

(29) Gibb-tuplabloki, bakeliittia, MYYTY

(30) Kaksi köysilukkoa, PALANUT

(31) Kolme muovista knaapia, PALANUT

(32) Vaijeribloki, 10 eur

(33) Isoja lepuuttajia, 65x15 cm, yhteensä 6 kpl, MYYTY

(34) Emhart POP PowerLink Plus -vetoniittipihdit 6 mm asti, MYYTY

(35) Kaksi käyttämätöntä, noin 16 metrin, 8 mm, Orion 300 -skuuttiköyttä, 15 eur/kpl, 25 eur molemmat

(36) Kaksi Kungsörs-telakan valmistamaa jousihakaa, 30 eur molemmat

 

(37) Tutkaheijastin Plastimo 580x50 mm, käyttämätön, 30 eur

Myydään Pyhää Pietaria - MYYTY

Runkolaudoituksen rimoituksen myötä tiivistysmassatarve Kisen-telakalla on vähentynyt dramaattisesti ja ennakkoon vesillelaskua varten hankitut Pyhä Pietari -pohjakitit annetaan myytäväksi. Pyhä Pietari on kovettumaton tiivistemassa puuveneille, joka ei riko laudoituksen saumoja ja sopii käytettäväksi Tät-tiivistemassan sijasta.

Kuva: Kelopukki Oy

Puuvene-lehti kirjoittaa Pyhä Pietarista: "Tiivistysmassa on tarkoitettu vesirajan alapuolella oleviin vuotaviin kohtiin. Massalla voidaan tiivistää lautojen raot, läpiviennit ja halkeamat. Massa on joustavaa. Se pursuaa puun turvotessa pois, eikä aiheuta ongelmia. Massa on päälle maalattavissa."

Meillä on myytäväksi kaksi pientä 250 ml ja yksi iso 1000 ml purkki tummaa mahongin väristä Pyhä Pietaria. Pieni purkki lähtee kympillä, iso kolmella. Kaikki purkit avaamattomia.

Nouto mieluiten Helsingistä, postiinkin voin laittaa.

Pyhä pietarit on myyty!

Liity viisvitosiin!

Suomen 5.5 m-laivueessa on tällä hetkellä ennen näkemätön määrä hyvin pidettyjä veneitä myynnissä. Veneitä on sekä 1950- ja 1960-luvuilta, että jokaiseen kisakunto- ja hintakategoriaan. Klassisella purjeveneellä purjehtimisesta kiinnostuneelle on nyt loistava mahdollisuus liittyä viisvitosluokkaan!

FIN-51 Lotten vuodelta 1953 (kuva Jorma Rautapää)

Veneitä on myynnissä kaikkiaan reilut puoli tusinaa, ja niistä pääosa on peruskorjattu tai kunnostettu viime vuosikymmenen aikana. Joukosta löytää sekä kansainvälisiin kisoihin valmiita kisakoneita, että päiväpurjehduksiin ja satunnaiseen kilpailuun sopivia kauniita klassikoita.

Myytävänä olevat veneet alla hintapyyntöjen mukaan kalleimmasta halvimpaan. Hintapyynnöistä kannattaa neuvotella!

• Wasa II, 1963, Bill Luders, täydellisesti peruskorjattu, kisakunnossa, traileri mukana, Antti Linnovaara, antti.linnovaara(at)pp.inet.fi
• Figaro, 1964, Bill Luders, erinomaisessa kisakunnossa, uudet purjeet, hintapyyntö 22 000 €, Pekka Ervamaa, pekka.ervamaa(at)geberit.com
• Lotten, 1953, Carl-Erik ja Einar Ohlson, erittäin hyväkuntoinen ja modernisti rikattu 50-luvun klassikko trailerilla, hintapyyntö 15 500 €, Patrik Cederberg, 040-558 5585
• Remi, 1964, Carl-Erik ja Einar Ohlson, runko kunnostettu ja peräsin sekä masto uusittu 2005-2008, vähän käytetyt purjeet, hintapyyntö 14 000 €, Anssi Kienanen, anssi.kienanen(at)saunalahti.fi
• Ariane IV, 1952, Gösta Kyntzell, hyväkuntoinen, ruffattu ja niin ollen myös retkikäyttöön sopiva klassinen viisvitonen, lähes koko purjekerta uusittu vuonna 2011 (fokka, genoa, iso),  hintapyyntö 12 500 €, Camilla Ekholm, 050 484 9015
• Bloss, 1950, Gösta Kyntzell, laajasti peruskorjattu ja hyvässä kunnossa pidetty maailman vanhin purjehtiva viisvitonen, Kai Silvan, 050-523 2269
• Vis-a-vis, 1952, Arvid Laurin, runko rimoitettu ja kansi uusittu viimeisen kymmenen vuoden aikana, hintapyyntö 7 000 €, Niko Rissanen, 050-598 6905
• Jayne, 1952, Gösta Kyntzell, peräsin ja runko kunnostettu sekä kansi uusittu 2004, masto alkuperäinen puumasto, hintapyyntö 7 500 €, Henna Rinne, 040-767 9488 (MYYTY)
• Aava, 1951, Arvid Laurin, ruffattu retkikäyttöönkin sopiva mahonkiviisvitonen. Viimeisen viiden vuoden aikana uusittu pilssin laudoitus ja tehty myös muita korjauksia. Lähivuosina vene vaatii kunnostusta. Mukana teltta ja venepukki. Hintapyyntö 3 000 €, Topi Lintukangas, 040 167 6300. (MYYTY)

FIN-43 Figaro, modifioitu klassikko vuodelta 1964 (kuva Pekka Ervamaa)

Veneitä on nyt paljon myynnissä ja siksi myös paljon poissa kilparadoilta. Tästä syystä Suomen 5.5 m -yhdistys panostaa tänä vuonna erityisesti luokan virkistämiseen. Luokalle järjestetään aikaisempaa enemmän lähtöjä ja myynnissä oleville veneille yritetään etsiä uusia omistajia, jotta luokan toiminta Suomessa saataisiin jälleen kasvuun.

Kasvuun 5.5 m -luokalla on kaikki edellytykset! Viisvitoset ovat moderni klassikkoluokka, jossa yhdistyvät klassinen ulkonäkö ja nykyaikainen venesuunnittelu. Monet luokan veneistä ovat modernin venesuunnittelun edelläkävijöiden, kuten Bill Ludersin, Raymond Huntin ja Britton Chance jr:n suunnittelemia. Myös pohjoismaiset haastajat, Gösta Kyntzell, Ohlsonin veljekset ja Arvid Laurin, ovat suunnitelleet monia olympialaisissa ja Kultapokaali-kisoissa menestyneitä veneitä.

Viisvitoset on myös ainoa metriluokka, johon edelleen suunnitellaan uusia veneitä. Uudet konstruktiot ja aktiivinen kilpailu MM-tasolla hyödyttää myös kotikutoisempia purjehtijoita, sillä vähän käytettyjä kilpapurjeita, mastoja ja muita varusteita on usein myytävänä. Viisvitoset on elinvoimainen kilpaveneluokka, jossa yhdistyvät kuutosten vauhti viitosten kustannuksiin. Liity siis mukaan!

Lisätietoja viisvitosluokasta Suomen 5.5 m -yhdistyksen sivuilta tai soittamalla:

• Matias Johansson, FIN-15 Kisen, p. 040 5900 313
• Janne Mäki, FIN-21 Caro V, p. 050 351 2215

Artikkeli on julkaistu alunperin Suomen 5.5 m -yhdistyksen sivuilla.

Ohlsonin veljesten suunnittelema Remi myynnissä

Carl-Erik ja Einar Ohlsonin suunnittelema FIN-41 Remi on myynnissä. Veneen alkuperäinen nimi on Sünnschien ja se on rakennettu kilpailemaan Saksan olympiapaikasta Tokion olympialaisissa vuonna 1964. Olympiakarsinnoista voittajana selvisi Herbert Reichin G-12 Subbnboana, mutta Sünnschienin tilaaja Rudolf Harmsdorf kilpaili veneellä 1970-luvulle asti. Harmsdorfin parhaat arvokisasaavutukset Sünnschienillä olivat MM-kilpailujen neljäs sija vuonna 1965 ja toinen sija vuonna 1966. Vuoden 1968 olympialaisissa Harmsdorf sijoittui neljänneksi Britton Chance Jr:n piirtämällä samannimisellä veneellä.

FIN-41 Remi, kisavalmis 1960-luvun klassikkoviisvitonen (kuva Anssi Kienanen)

Remi on rakennettu Schelinin veljesten omistamalla Kungsörsin telakalla Ruotsissa. Tuohon aikaan telakalla rakennettiin paljon koti- ja ulkomaisten suunnittelijoiden veneitä myös vientiin. Lasikuituveneiden yleistymistä edeltänyt aika oli monille Pohjoismaisille puuvenetelakoille kultaista, nopean kasvun ja kansainvälistymisen aikaa. Kungsörsin telakka rakensi paljon etenkin ruotsalaisten Ohlsonin veljesten suunnittelemia viisvitosia. Samaan aikaan Vatorin telakalla Suomessa 5.5 m-veneiden suunnittelutyö oli jo siirtynyt amerikkalaisten C. Raymond Huntin ja Bill Ludersin käsiin. Kaikkiaan Kungsörsin telakalla rakennettin 1950-1960 -luvuilla 28 viisvitosta, josta merkittävä osa vientiin.

Remi kuuluu Ohlsoneille poikkeukselliseen kolmen veneen sarjaan, joista ensimmäinen myytiin Italiaan (ITA-046 Twins XIII) ja viimeinen Tanskaan (DEN-011 Web III). Kaksi sisaruksista kohtasi pian rakentamisen jälkeen uudelleen, sillä Paul Elvströmin purjehtima vene, jolle Rudi Harmsdorf hävisi vuoden 1966 MM-kisoissa, oli nimenomaan Web III.

Rudolf Harmsdorf myi Sünnschienin Ruotsin länsirannikolle 1970-luvun alussa ja samalla vene nimettiin ensin Västkust Scallala:ksi ja myöhemmin Remi II:ksi. Vene säilyi malliltaan kilpaveneenä eikä sitä koskaan ruffattu, mutta sitä käytettiin lähinnä päiväpurjehduksiin. Eri omistajien kautta vene siirtyi lopulta Tukholman alueelle, josta Kimmo ja Anssi Kienanen toivat veneen Suomeen vuonna 1993.

Kienaset varustivat Remin uudelleen kilpakuntoon ja vene kilpaili aktiivisesti koko 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun. Veneen merkittävin arvokisasaavutus tältä ajalta on klassisten veneiden MM-pronssi vuodelta 1995. Vuosina 1993-1996 Remi osallistui 32 viisvitosluokan lähtöön, joista veneellä on 1 ensimmäinen, 2 toista ja 13 kolmatta sijaa.

Remi on hyvässä purjehduskunnossa ja monet kalleimmista remonteista on jo tehty; emäpuu on korjattu vuonna 1996 ja perästeevi sekä peräsin vuosina 2004-2005. Lisäksi masto on vaihdettu vuonna 2008.

Arvid Laurinin Vis-a-vis myynnissä

Arvid Laurinin suunnittelema ja Wileniuksen telakalla rakennettu FIN-009 Vis-a-vis on myynnissä Suomenlinnassa. Ingmar Nylundille talvella 1951-52 rakennettu Vistra oli viimeinen Helsingin olympialaisiin valmistunut suomalainen viisvitonen. Vene ei menestynyt olympialaisten karsinnoissa, mutta sillä on vahva sukutausta, joka edelleen näkyy sen kisatuloksissa.

Vis-a-vis:n suunnitellut Arvid Laurin oli Helsingin olympialaisten alla kuuma nimi purjevenepiireissä. Laurin oli niittänyt jo aikaisemmin mainetta rohkeilla ja kokeellisilla vitosillaan, jotka veivät kilpavenesuunnittelua vahvasti eteenpäin, mutta keräsivät myös kritiikkiä epätavanomaisuudellaan.


FIN-009 Vis-a-vis Suomenlinnan pursiseuran satamassa

Ehkä tunnetuin Laurinin vene on kosterimallinen ja kutteririkattu 5 m-luokan vene SWE-035 Gullmar II, joka oli rohkea irtiotto luokan perinteistä, mutta vähemmän menestyksekäs. Myöhemmin rakennetussa SWE-066 Gullmar III:ssa näkyy jo selvästi Laurinille tyypilliset linjat ja vene menestyi viitosluokassa erinomaisesti. Lopullisesti Laurin lunasti paikkansa 6 mR-luokan veneellä SWE-062 Trickson VI, joka voitti NJK:n Kultapokaalin vuonna 1950.

Kun Kansainvälinen purjehtijaliitto vahvisti 5.5 m-luokan Arvid Laurin alkoi nopeasti suunnittelemaan veneitä myös tähän mittasääntöön. Kaikkiaan kymmenen seitsemästätoista Ruotsissa ennen Helsingin olympialaisia rakennetusta viisvitosesta oli Laurinin käsialaa. Itse kisoihin osallistui kaksi Laurinin venettä, portugalilaisten vuokraama SWE-001 Sjöhäxa ja Suomen FIN-010 Teresita. Vuonna 1956 Laurinin piirtämä SWE-024 Rush V voitti Melbournen olympialaiset.


Vis-a-vis:n linjat ovat tunnistettavaa Laurinia

Olympialaisten jälkeen Vis-a-vis kilpaili ahkerasti Peter Tallbergin omistuksessa ja vene pysyi radoilla 1990-luvun loppuun asti eri omistajien kipparoimana. Vuosien 1986-96 ranking-kisoissa Vis-a-vis:llä on 17 lähdössä 6 ensimmäistä sijaa, 6 toista sijaa ja 4 kolmatta sijaa ja vuosien 1989-98 Kruunuvuorenselän regatassa 11 lähdössä 2 ensimmäistä sijaa, 4 toista sijaa ja 3 kolmatta sijaa.

Viime vuodet Vis-a-vis on ollut pääosin päiväpurjehduskäytössä. Venettä on huollettu hyvin ja viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävä osa rungon saumoista on rimoitettu ja veneeseen on rakennettu uusi vanerikansi. Samalla joskus aikaisemmin rakennettu kansihytti purettiin.

Ostetaan heloja, lukkoja ja muuta

Kannen ja rungon korjaustöiden edetessä on aika ajatella veneen purjehduskuntoon saattamista, ja Kisenin tapauksessa siinä tulee riittämään puuhaa. Tarkoituksena ei ole aluksi laittaa kaikkea uusimmasta ja parhaasta, vaan tarpeeksi hyvin jotta pääsee vauhtiin.

Viime vuoden ostoskierroksen jälkeen meillä on jo jotain kasassa, mutta tarvitsemme edelleen monenlaista helaa, lukkoa ja pylpyrää. Jos sinulla on nurkissasi pieneen veneeseen sopivia ylimääräisiä osia, niin laita meille sähköpostia osoitteeseen kisen(a)netti.fi. Pienetkin erät kiinnostavat!