Kölistä vaihdamme pääosan deadwoodia, perästeevin polvion, osan keulasteevistä sekä kölin alimmat kylkilaudat. Vaikka vanhat osat ovatkin kehnossa kunnossa, saa niistä vielä mallia uusiin osiin. Paljon pidempää säilytysaikaa Kisen tuskin olisi enää kestänyt joutumatta kokkoon. Vanhan kölipuun toista metriä pitkä ja toista tuumaa paksu lankku halkesi pitkittäin kesken työn. Onneksi tämä tapahtui verstaalla eikä vedessä!
Uusi perästeevin polvio tehdään irokosta epoksiliimaamalla. Lisäksi kappaleet on kiinnitetty toisiinsa puutapeilla, jotka vahvistavat liitosta ja estävät palojen liikkumisen liimaamisen aikana. Näin lopullisesta kappaleesta tulee tarkalleen suunnitellun kokoinen ja työstövarat voidaan pitää pieninä. Alla olevasta kuvasta näkyy uuden polvion rakenne erinomaisesti, vielä ennen lopullista sovittamista ja työstämistä muotoon.
Tällä hetkellä Kisen kelluu kokonaan tukien varassa. Keulasteevi on poikki ja perästeevi ei ole oikeastaan missään kiinni. Alla olevassa kuvassa Lauri leikkaa viimeistä kölipulttia pois uuden deadwoodin tieltä. Puuvenetyömaalla laikkaaminen on aina kuumottavaa touhua, maassa on aina roskaa ja ilmassa pölyä, jotka kipinöiden kanssa muodostavat selvän riskin. Tästä syystä vartioimme työmaata aina useamman tunnin tulitöiden jälkeen ja puuhaamme muita ulkotöitä ohessa. Viimeaikaisissa pakkasissa tämä on toisinaan ollut vähemmän mukavaa!
Jonkin aikaa sitten saapui myös ensimmäisen kemikaalitilaus: sikaa, maaleja ja muuta tarpeellista. Kun pilssi saadaan umpeen alkaa töissä jälleen uusi vaihe - siirrytään rakentamisesta viimeistelyyn. Vaikka köli onkin vain ensimmäinen vaihe on todella rohkaisevaa nähdä miten projekti edistyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti