Lauri jyrsii parraslistaan kansiuraa
Päätimme tehdä kansikaareen uran kansilevylle, vaikka kansikaaren päällä lepäävä puskuliitos on selvästi tavallisempi ratkaisu. Ajatuksena on, että pidempi sauma pitää veden paremmin kannen ja parraslistan liitoksessa, eikä päästä sitä valumaan kansikaaren kannattimelle. Valitsemassamme rakenteessa kansikaaren kannatin, parraslista ja kansi ovat kaikki toisissaan kiinni, joka ehkä myös jäykistää rakennetta jonkin verran.
Kyljen ulkopintaan kiinnitetty ohjuri määrää uran syvyyden
Myös tässä työvaiheessa käytämme jyrsintä. Erona on se, että ulkoreunaa jyrsittäessä jyrsin ei saanut päästä liian pitkälle sisäänpäin ja käytimme jyrsimen omaa, säädettävää ohjuria työstösyvyyden säätämiseen. Sisäreunaa jyrsittäessä tämä ei onnistu, koska ainoa linja, jota pitkin ohjuri voisi kulkea on kansikaaren kannattimen sisäreuna, ja siitä töröttävät kansikaaret.
Ratkaisumme tähän ongelmaan oli kyljen ulkolaitaan kiinnitetty, kahdesta laudasta yhteen ruuvattu, ohjuri. Ohjuri kiinnitetään paikalleen puristimilla päistään ja keskeltä ja sitä siirretään vaiheittain työstökohdan mukana. Parraslistan paksuudesta johtuen ura jouduttiin jyrsimään vaiheittain, aina muutama milli syvyyttä lisää kerrallaan, jotta jyrsin jaksaisi pyöriä nopeasti ja tekisi siistiä jälkeä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että jokainen kohta jouduttiin jyrsimään kolmeen kertaan ennen kuin oikea syvyys saatiin aikaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti