Suomeen oma klassikkovenerekisteri

Viimeisimmässä Puuvene-lehdessä kerrottiin mielenkiintoisesta hankkeesta, joka on ollut käynnissä koko kevään. Puuvene-lehti, Museovirasto, Mahogany Yachting Society, Suomenlahden Puuveneilijät ja HSS ovat mukana luomassa Suomeen klassisten veneiden rekisteriä ja omaa kulttuurihistoriallisesti merkittävien veneiden K-merkintää.


L-37 Sirkka, klassikkoainesta (kuva Jorma Rautapää)

Ajatuksena on luoda mahdollisimman kattava rekisteri suomalaisista klassisista moottori- ja purjeveneistä. Rekisteri olisi luettavissa Internetissä ja sinne koottaisiin tietoja veneiden historiasta, entisistä omistajista, muutoksista ja kunnostuksista. Hankkeessa tärkeänä tavoitteena on veneperinteen säilyttäminen, mutta myös veneiden historian dokumentoinnin parantaminen. Hankkeen tiedotteen mukaan esimerkiksi ennen vuotta 1920 rakennetusta purjevenekannasta vain 12 alusta on enää purjehduskunnossa.

Rekisterin ja merkinnän innoittajana on Ruotsin vastaava järjestelmä, joka otettiin käyttöön viime vuonna. Pidemmällä aikavälillä ajatuksena on että järjestelmä saataisiin laajennettua koko Itämeren alueelle.

Suunnitelmien mukaan rekisteriin hyväksyttäisiin veneet seuraavin ehdoin. Vene on

1. rakennettu huvi- tai kilpaveneeksi,
2. vähintään 40 vuotta vanha,
3. rakennettu Suomessa, sillä on suomalainen suunnittelija tai se on ollut Suomessa käytössä.
4. Lisäksi veneellä on oltava dokumentoitu historia.

Rekisteriin kirjattaisiin veneet asiantuntijaraadin hyväksynnän jälkeen.

Itse K-merkinnässä vaatimukset olisivat vielä aavistuksen tiukemmat. Veneen edellytetään olevan edellä mainitun lisäksi kansallisesti arvokas ja merikelpoisessa kunnossa.

Yllä olevassa kuvassa esitetty 22m2 saaristoristeilijä FIN-37 Sirkka on hyvä esimerkki K-merkintäänkin oikeutetusta klassisesta veneestä. Sirkka on rakennettu vuonna 1923 Åbo Båtvarvilla Turussa Zake Westinin piirrustuksista. Nykyään Sirkka on yksi vanhimmista purjehtivista suomalaisista huviveneistä.

Klassikkovenerekisteröinti ja K-merkintä eivät näillä näkymin aseta pakottavia sitoumuksia veneen omistajalle, vaikka vene voidaankin poistaa rekisteristä, jos siinä tehdään klassikkoarvoa rikkovia muutoksia. Vaatimusten sijaan tarkoitus on ennen kaikkea kannustaa klassisten veneiden omistajia pitämään veneistään huolta.

Hyvin toteutettuna klassikkovenerekisterillä voi olla suurempikin merkitys. Kokoamalla tietoa veneistä, niiden ylläpidosta ja omistajista parannetaan tiedonkulkua ja luodaan uusia linkkejä eri luokkien välille. Tällainen yhteistyö tarkoittaa kasvavaa klassisten veneiden toimintaa, siis enemmän tapahtumia, kisoja, veneitä, purjehtijoita ja palveluita!

Yhtenäinen klassikkovenerekisteri tuo myös veneilyn eri puolet paremmin näkyville. Näin uusille harrastajille esittäytyy monipuolisempi puuveneilyharrastus kuin mitä laituriparlamenteissa usein puhutaan. Avaamalla ovia purje- ja moottoriveneilyn ja muiden ryhmien välillä saadaan varmasti uusia harrastajia paremmin mukaan. Tämä kehitys on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan, kun Suomen Purjehtijaliitto ja Suomen Veneilyliitto ovat juuri yhdistyneet (pdf).

Yhteistyöllä myös alan harrastajien ääni kuuluu paremmin. Tällöin saadaan ehkä klassikoihin huonosti sopivat pakolliset, mutta perin tarpeettomat rekisterikilvetkin viimein peruttua.