Kunnostustyö alkaa hiljalleen edetä siihen vaiheeseen, että pääsemme viimeistelemään veneen kylkiä. Aluksi kaikki vaihdetut ruuvit tulpataan ja kyljet hiotaan. Tätä seuraa kyllästäminen ja lopulta lakkaus, johon pääsemme ehkä ensi keväänä.
 Uusia tulppia vanhassa kyljessä
Uusia tulppia vanhassa kyljessäKisenin kyljessä tulppia riittää vaihdettavaksi helposti kolmatta tuhatta, homma ei siis ole mitenkään pieni. Olemme tehneet tulppia puhdetöinä kaikista mahongin jämistä, joita muista työvaiheista on jäänyt, ja naputelleet niitä paikalleen milloin ehdimme. Nyt tahtia pitäisi vähitellen kiristää, että kyllästämiseen päästäisiin ennen kylmiä säitä.
Tulppien tekemiseen käytettävän materiaalin pitäisi mieluiten olla samasta rungosta, tai ainakin samaa puulajia, kuin laudan johon tulpat tulevat, jotta tulppien ja laudan värisävyt olisivat mahdollisimman samat. Meidän tapauksessamme tämä ei  ikävä kyllä ollut mahdollista, koska 
hondurasin tai 
karibian mahonkia, joista jommasta kummasta Kisen on alunperin tehty, ei ole juurikaan saatavilla enää.
Alla olevassa kuvassa näkyy vanhaa laudoitusta sekä  hiomattomana, hiottuna että lakattuna. Ennen lakkausta selvästi tummemmat uudet 
sapelimahonkiset tulpat erottuvat selvästi, mutta lakkaus tasoittaa värieroja melko  lailla.  Kuvasta näkyy myös miten tulpat on asetettu syysuunnan mukaan pitkittäin lautoihin. Tämä on tärkeää, jotta puun turpoaminen ei halkaise lautaa, johon se on asetettu.
 Lakka tasoittaa hyvin mahongin värieroja
Lakka tasoittaa hyvin mahongin värierojaPuutappien poraaminen ja nakuttelu paikalleen on melko suoraviivaista hommaa, johon ei liity juurikaan salatiedettä. Ratkaisevaa on, että tappipora on hyvälaatuinen ja terävä, muuten suuren tappimäärän poraaminen menee kihnuttamiseksi, johon hukkaantuu aikaa turhaan.
Sen sijaan tappien tasoittamisesta ja kiinnittämisestä on paljon erilaisia mielipiteitä ja neuvoja, joista kunkin kunnostajan pitää valita mieleisensä. Peter H. Spectren 
Planking and Fastening   -kirjan sivulla 39 neuvotaan käyttämään tappien liimaamiseen   mikropalloilla paksunnettua epoksia. Tulppien tasaamiseen taas vinkataan   taltan sijaan kustomoitua yläjyrsintä. Tämä saattaisi olla meillekin   sopiva ratkaisu, kun pääsemme kunnolla vauhtiin tapittamisen kanssa.
Tähän asti olemme käyttäneet kiinnittämiseen hiukan vanhaa puuvenelakkaa. Lakan etuna on melko hidas kuivumisaika, jolloin lakka voi maata purkissa pitkäänkin ilman, että se kuivuu työskentelyn aikana. Lakka ei myöskään erotu väriltään viimeistellystä puusta ja se kuivuu kovaksi ja helposti murtuvaksi, jolloin tulppien poistaminen on tarvittaessa helppoa.
Tasoitimme myös pienen koe-erän tulppia taltalla ja hiomapaperilla ja työ sujui ihan kivasti, vaikka huteja tuli niitäkin muutama. Pahimmillaan tappi katkeaa huonosta iskusta laudan pinnan alapuolelta ja se on korvattava uudella.
Woodenboat-lehden foorumin keskustelijoiden mielestä 
tulpanreiät pitäisi tulpata mahdollisimman pian poraamisen jälkeen. Tätä neuvoa emme tulleet ajatelleeksi, vaan vanhat tulpat on otettu  pois jo yli vuosi sitten. Katsotaan, tuleeko tästä meille vielä  vaikeuksia. Ainakin ensimmäiset koetapit näyttävät henkäyksen verran liian pieniltä reikiinsä, mutta tämä varmasti muuttuu, kun puu turpoaa kyllästämisen yhteydessä
Jos haluaa säästää itseään, niin tulppaamisen sijaan vesirajan alapuolella olevat 
ruuvinreiät voi kitata. Tällöin  reiät pohjustetaan kyllästämisen jälkeen 
sellakalla ja kitataan 
liitukitillä. Työjärjestys on siis päinvastainen verrattuna puutappeihin, jotka laitetaan paikalleen ennen kyllästystä.