Kisen on myynnissä

Kymmenen vuotta, satoja kunnostustunteja ja monen monta purjehdusta myöhemmin olemme päättäneet laittaa Kisenin myyntiin.

Monet teistä tietävät veneen, muille tiedoksi, että vene on kattavasti peruskorjattu ja aktiivisessa kilpailu- ja huvipurjehduskäytössä. Toivomme että vene löytäisi uuden omistajan, jotta sama jatkuisi.

 

Lisätietoja ja kuvia löytyy Nettiveneestä.

Kaksi uutta viisvitosblogia

Kisenin ja parin muun vanhemman viisvitosen palattua kilparadoille parin viime vuoden aikana luokassa on alkanut tapahtua hurjia! Tällä hetkellä vanhoja viisikymmenluvun veneitä on korjattavana kaksi kappaletta ja molempia voi seurata blogissa.

Trial on kunnostettavana Turussa

Suomalaisen Carl-Olof Granfeltin suunnittelema Trial on kunnostettavana Turussa TT-puuvenepalvelulla. Trial on ollut monta vuosikymmentä ladossa odottamassa köliremonttia, joka on nyt viimein saatu alkuun.

Trialissa on Granfeltin veneille tyypillinen voimakkaasti negatiivinen peräpeili

Trialia kunnostetaan varsinaisten asiakastöiden ohessa, joten vauhti ei ole koko ajan päällä. Vene saattaa tulla valmistuttuaan myös myyntiin, joten kiinnostuneiden kannattaa kysellä asiaa suoraan Terolta (041 445 3060). Trial mahtuisi hyvin Helsingin kasvavaan 50-luvun laivueeseen!

GKSS 1951 / Relax / Lotten / Aava, kuvassa näkyvä kajuutta on jo poistettu ;)

Toinen vene on alunperin ruotsalainen Lotten, joka nykyisin sijaitsee Kuopion seudulla. Veneessä on tavalliset viisikymmenluvun veneen työt - laudoitusta, kaaria ja kansi uusiksi. Lottenia kunnostaa veneen nykyinen omistaja ja vesille pääsy taitaa häämöttää jo ensi kesässä.

Kisen Viaporin Tuopissa

Viaporin Tuoppi, omalla veneellä. Tämä on ollut tavoitteena siitä elokuisesta iltapäivästä asti, jolloin ensimmäisen kerran kävimme katsomassa Kiseniä. Silloin puhe oli tosin vuoden 2009 Viaporin Tuopista :)

Rush VI kiirehtii ohitse (kuva Eero Pailinna)

Ei tullut Tuoppia 2009, 2010 eikä 2011. Vuoden 2012 Tuoppia seurasimme mastonosturista, aivan viimeiset työt venyivät kisoja seuranneelle sunnuntaille ja ensipurjehdukselle pääsimme kaksi päivää Tuopin jälkeen, close but no cigar.

Remi kryssillä kohti Pihlajasaarta (kuva Eero Pailinna)

Kilpailukauden avasimme tänä vuonna jo Helsingin Regatassa, mutta siitä huolimatta Tuoppiin ladattiin kieltämättä aika paljon odotuksia. Ne lunastettiin kaikki - kisailu oli mahtavaa, vauhti hurjaa ja juhlat rankat! Viisi vuotta puupölyä, surkeita pitsalounaita ja teltassa palelua huuhdottiin jonnekin Koirakarin aaltoihin.

Pitkä ja vauhdikas lenssi Hernesaaren päästä Särkälle (kuva Juha Ylitalo)

Tämän vuoden Tuoppiin osallistui kuusi viisvitosta, Rush VI, Vis-a-vis, Remi, Pohjantähti, Ariane ja me, joten kisailu oli kovaa. Yhteislähtö kutosten kanssa toi alkuun oman jännityksensä ja loppua kohden voimistunut tuuli teki kisasta rankan sekä veneille että miehille.

Kisamielessä veneessä ei kaikki ehkä ole vielä ihan tip-top ja purjehduksen nyanssit unohtuvat edelleen kiireessä, mutta vene on taas vedessä ja vauhdissa ja se on tärkeintä. Nyt lunastetaan vuosien työt!

Kisen vihdoin vesille!

Tänä vuonna se viimein tapahtui! Kesäkuun puolessa välissä saimme Kisenin pintakäsittelyn valmiiksi ja kauniin punaruskeaksi lakatessa tummennut ja valkopohjoinen vanha rouva pääsi pitkästä aikaa takaisin vesille. Vesillelaskussakin oli omat seikkailunsa, sillä ensimmäisenä laskupäivänä tuuli nousi niin kovaksi, että luottonostomiehemme Nenne Brorström suositteli odottamista seuraavaan päivään. Myrskytuulten ja kaatosateen sijasta saimmekin laskea veneen kauniissa poutasäässä ja reilusti turvallisemmin.

Kisen saapuu Merisatamanrantaan

Kunnostusurakka ei suinkaan päättynyt vesillelaskuun. Kesän kuumimmat kuukaudet käytimme rikauksen viimeistelyyn. Kannen uudelleen rakentamisen jäljiltä piti kaikille heloille löytää paikkansa, jossa oli kieltämättä aika lailla hommaa. Suurimmat ongelmat syntyivät kannen läpi juoksevien vanttien, staagien ja barduunoiden kanssa, joiden läpiviennit oli laskettava kannen alla olevien kiinnityspisteiden ja korkealla kannen yläpuolella sijaitsevan maston välillä.

Kisenin istumalaatikon kalustus rakennettiin kesän aikana

Staageille meillä oli melko varmat paikat ja barduunoiden osalta teimme reiät ensin kanteen ja asetimme vasta sen jälkeen kiinnityspisteet kannen alle, joten näistä kahdesta selvittiin oikein tyylikkäästi. Sen sijaan vanttien kanssa paikat menivät aivan huti ja oikeiden paikkojen hakemisen seurauksena kannessa on nyt melkein kämmenen kokoiset reiät. Niiden paikkaamisessa on hommaa täksi talveksi.

Kisen vihdoin vesillä! (Kuva Tuomas Raitio)

Kesän aikataulu oli rakennettu tähdäten Viaporin Tuoppiin (aivan kuten jo 2009!), mutta selkään tuli hienoisella marginaalilla - ensipurjehdukselle päästiin lopulta vajaata viikkoa kisojen jälkeen. Kesälomakauden päätyttyä ehdittiin vielä muutaman kerran vesille ennen talvitelakointia, hiottiin rikausta ja tutustuttiin veneeseen.

Kisen syyskuussa odottamassa pääsyä mastonosturille

Varsinaisen kunnostusprojektin jälkeen kirjoitamme jatkossa enemmän purjehtimiseen, kilpailuun ja yleiseen puuvenefiilistelyyn liittyen Kisenin Facebook-sivuilla - sinne ovat tervetulleita kaikki! Sen sijaan Kisen-blogi varmastikin hiljenee. Tärkeimmät työt on dokumentoitu ja niistä on toivottavasti apua vielä muillekin puuveneen kunnostajille. Tsemppiä kaikille, jotka painivat veneprojektien kanssa. Ei hätää, oma vene vesillä kuittaa kaikki kärsimykset! :)

Liity viisvitosiin!

Suomen 5.5 m-laivueessa on tällä hetkellä ennen näkemätön määrä hyvin pidettyjä veneitä myynnissä. Veneitä on sekä 1950- ja 1960-luvuilta, että jokaiseen kisakunto- ja hintakategoriaan. Klassisella purjeveneellä purjehtimisesta kiinnostuneelle on nyt loistava mahdollisuus liittyä viisvitosluokkaan!

FIN-51 Lotten vuodelta 1953 (kuva Jorma Rautapää)

Veneitä on myynnissä kaikkiaan reilut puoli tusinaa, ja niistä pääosa on peruskorjattu tai kunnostettu viime vuosikymmenen aikana. Joukosta löytää sekä kansainvälisiin kisoihin valmiita kisakoneita, että päiväpurjehduksiin ja satunnaiseen kilpailuun sopivia kauniita klassikoita.

Myytävänä olevat veneet alla hintapyyntöjen mukaan kalleimmasta halvimpaan. Hintapyynnöistä kannattaa neuvotella!

• Wasa II, 1963, Bill Luders, täydellisesti peruskorjattu, kisakunnossa, traileri mukana, Antti Linnovaara, antti.linnovaara(at)pp.inet.fi
• Figaro, 1964, Bill Luders, erinomaisessa kisakunnossa, uudet purjeet, hintapyyntö 22 000 €, Pekka Ervamaa, pekka.ervamaa(at)geberit.com
• Lotten, 1953, Carl-Erik ja Einar Ohlson, erittäin hyväkuntoinen ja modernisti rikattu 50-luvun klassikko trailerilla, hintapyyntö 15 500 €, Patrik Cederberg, 040-558 5585
• Remi, 1964, Carl-Erik ja Einar Ohlson, runko kunnostettu ja peräsin sekä masto uusittu 2005-2008, vähän käytetyt purjeet, hintapyyntö 14 000 €, Anssi Kienanen, anssi.kienanen(at)saunalahti.fi
• Ariane IV, 1952, Gösta Kyntzell, hyväkuntoinen, ruffattu ja niin ollen myös retkikäyttöön sopiva klassinen viisvitonen, lähes koko purjekerta uusittu vuonna 2011 (fokka, genoa, iso),  hintapyyntö 12 500 €, Camilla Ekholm, 050 484 9015
• Bloss, 1950, Gösta Kyntzell, laajasti peruskorjattu ja hyvässä kunnossa pidetty maailman vanhin purjehtiva viisvitonen, Kai Silvan, 050-523 2269
• Vis-a-vis, 1952, Arvid Laurin, runko rimoitettu ja kansi uusittu viimeisen kymmenen vuoden aikana, hintapyyntö 7 000 €, Niko Rissanen, 050-598 6905
• Jayne, 1952, Gösta Kyntzell, peräsin ja runko kunnostettu sekä kansi uusittu 2004, masto alkuperäinen puumasto, hintapyyntö 7 500 €, Henna Rinne, 040-767 9488 (MYYTY)
• Aava, 1951, Arvid Laurin, ruffattu retkikäyttöönkin sopiva mahonkiviisvitonen. Viimeisen viiden vuoden aikana uusittu pilssin laudoitus ja tehty myös muita korjauksia. Lähivuosina vene vaatii kunnostusta. Mukana teltta ja venepukki. Hintapyyntö 3 000 €, Topi Lintukangas, 040 167 6300. (MYYTY)

FIN-43 Figaro, modifioitu klassikko vuodelta 1964 (kuva Pekka Ervamaa)

Veneitä on nyt paljon myynnissä ja siksi myös paljon poissa kilparadoilta. Tästä syystä Suomen 5.5 m -yhdistys panostaa tänä vuonna erityisesti luokan virkistämiseen. Luokalle järjestetään aikaisempaa enemmän lähtöjä ja myynnissä oleville veneille yritetään etsiä uusia omistajia, jotta luokan toiminta Suomessa saataisiin jälleen kasvuun.

Kasvuun 5.5 m -luokalla on kaikki edellytykset! Viisvitoset ovat moderni klassikkoluokka, jossa yhdistyvät klassinen ulkonäkö ja nykyaikainen venesuunnittelu. Monet luokan veneistä ovat modernin venesuunnittelun edelläkävijöiden, kuten Bill Ludersin, Raymond Huntin ja Britton Chance jr:n suunnittelemia. Myös pohjoismaiset haastajat, Gösta Kyntzell, Ohlsonin veljekset ja Arvid Laurin, ovat suunnitelleet monia olympialaisissa ja Kultapokaali-kisoissa menestyneitä veneitä.

Viisvitoset on myös ainoa metriluokka, johon edelleen suunnitellaan uusia veneitä. Uudet konstruktiot ja aktiivinen kilpailu MM-tasolla hyödyttää myös kotikutoisempia purjehtijoita, sillä vähän käytettyjä kilpapurjeita, mastoja ja muita varusteita on usein myytävänä. Viisvitoset on elinvoimainen kilpaveneluokka, jossa yhdistyvät kuutosten vauhti viitosten kustannuksiin. Liity siis mukaan!

Lisätietoja viisvitosluokasta Suomen 5.5 m -yhdistyksen sivuilta tai soittamalla:

• Matias Johansson, FIN-15 Kisen, p. 040 5900 313
• Janne Mäki, FIN-21 Caro V, p. 050 351 2215

Artikkeli on julkaistu alunperin Suomen 5.5 m -yhdistyksen sivuilla.

Viisvitosia oman kodin sisustukseen

Kaiken maailman merimiesraitakuosit ja tähtityynyt ovat jo kauan sitten saaneet ehdottoman porttikiellon meidän sisustukseemme. Minunkin mielestäni raita menee paidassa ja tähti siinä yhdessä purjeessa, mutta siinä se. Pieni särö hienoon konsensukseen syntyi kuitenkin, kun törmäsimme hienoihin Regatta- ja Merituuli-sisustuskankaisiin.

Regatta-kankaassa on kuvattu viisvitosten lähtö vuodelta 1961 (kuva Vallila Interior)

Vallila Interiorin keväällä 2011 julkistetussa sarjassa on useampia tunnelmallisia Caj Bremerin mustavalkokuvia luonnosta ja Helsingistä, mutta myös kaksi kuvaa NJK:n 100-vuotisjuhlaregatasta viidenkymmenen vuoden takaa.

Juttelin lyhyesti Vallilan edustajan kanssa, eikä heillä ilmeisesti ollut mitään aavistusta, miten ajankohtaisia kuvat olivat juuri viime kesänä, kun NJK vietti jälleen juhlavuottaan ja viisvitosten MM-kisat pidettiin pitkästä aikaa Helsingissä.

Star-vene ja Helsingin Eteläsataman siluetti Merituuli-kankaassa (kuva Vallila Interior)

Myös sarjan muut kuvat ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia. Caj Bremer kuuluu yhdessä Volker von Boninin kanssa niihin vanhan polven Helsingin kuvaajiin, joiden kuvia on aina mukava selailla. Se, että seassa on aina joskus joku venekuvakin ei haittaa.

Tässä ei kannata kuitenkaan vetää sitä päätelmää, että meille olisi mitään venekankaita ihan vielä tullut. Jos muita sisustajia kiinnostaa, niin kankaat ovat mukana myös tämän kevään mallistossa.

Kisen lyhyesti

Alla oleva esittely on kirjoitettu Suomen 5.5 m yhdistyksen ja Mahogany Yachting Societyn yhteiselle osastolle vuoden 2012 Venemessuilla. Tekstissä kerrataan tiiviisti Kisenin historia tähän mennessä ja kuvaillaan viime vuosien aikana toteutetun peruskorjauksen vaiheet. 

Kisen ennen peruskorjauksen aloitusta vuonna 2008

Kansainvälinen 5.5 m FIN-15 Kisen on Gösta Kyntzellin suunnittelema ja Wileniuksen venetelakan vuonna 1954 rakentama mahonkinen kilpavene. Kisen on rakennettu alunperin kauppias Ingmar Nylundille, joka purjehti veneellä 1960-luvun alkuun asti. Vuosikymmenten aikana Kisen on purjehtinut muun muassa Benita ja Nika-nimisenä.

• Ingmar Nylund, NJK, 1954-1961, Kisen
• Sergei Belajeff, HSS, 1961-1963, Benita
• Bertil ja Lars-Petter Godenhielm, NJK, 1963-1987, Benita
• Jouni Mikonsaari, SaVK, 1987-1989, Nika
• Juha Halme, KPS, 1989-1997, Benita
• Mare Ruokonen, SaVK, 1997-?, Benita
• Pekka Kassila, ?, ?-2008, Benita 

Löydettäessä loppukesästä 2008 Kisen oli selvinnyt viereisen veneen tuhonneesta tulipalosta juuri ja juuri, mutta menettänyt samalla suojatelttansa. Veneen peitteet olivat sulaneet paikoin kylkeen kiinni, teltan tukirakenne oli kumossa ja veneen runko pahasti sateiden kastelema. Aikaisemmin aloitettu korjausurakka oli jäänyt kesken ja oli selvää, että pakkasten tullessa veneen kunto tulisi nopeasti huononemaan vakavasti.

Veneen peruskorjaus kattoi kaikki puurakenteet

Syksyn 2008 aikana veneen korjaamiseksi koottiin konsortio, tarvittavat korjaustyöt arvioitiin nopeasti ja lopulta vene päätettiin ostaa ja aloittaa korjausurakka. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ainoastaan veneen deadwood ja pilssin laudoitus vaatisi akuuttia kunnostusta, muilta osin korjaukset voitaisiin tehdä myöhemmin.

Kuten puuveneiden kanssa usein käy, arviot olivat kaukana oikeasta. Todelliset vauriot paljastuivat töiden edetessä ja lopulta niin deadwood ja pilssin laudoitus kuin kölitukit, peräsin ja koko kansi jouduttiin rakentamaan uudestaan. Samalla vaihdettiin kaikki veneen painokaaret ja merkittävä osa perän laudoituksesta sekä kunnostettiin keularanka.

Lyhyesti sanottuna entiselleen jäi vain veneen lyijyköli, ja siitäkin vaihdettiin kölipultit. Kaiken kaikkiaan korjaustöihin on kulunut neljättä vuotta ja satoja tunteja talkootyötä.

Kisen loppusyksystä 2011 pohjalakattuna ja -maalattuna

Vuoden 2012 alussa merkittävimmät rakenteelliset korjaukset ovat valmiina ja kevään aikana venettä valmistellaan purjehduskuntoon. Tärkeimpiä jäljellä olevia työvaiheita ovat pintakäsittelyn viimeistely, maston kunnostus ja veneen heloitus. Näistä kirjoitetaan lisää töiden jatkuessa, kun pakkaskauden tuoma talviloma päättyy.

Suunnitelmien mukaan Kisen lasketaan vesille kaudella 2012 ja vene tulee päiväpurjehdus- ja kilpailukäyttöön Helsinkiin. Kisenin kunnostustöiden ja tulevien purjehdusten lisäksi tässä blogissa käsitellään puuveneilyä nykypäivänä, puuveneiden ja niiden suunnittelijoiden historiaa sekä esitellään myytävänä olevia viisvitosia. Eri teemoja voit selailla kätevästi tekstien alta löytyvien tunnisteiden avulla.

Ilmoittaudu myös veneen omalle gastilistalle Facebookissa!

Vintage Yachting Games

Klassisilla purjeveneillä on monissa maissa omat vuosittaiset kisansa, mutta kilpailu eri maiden välillä on ollut vähäistä. Klassisten veneiden kansainvälinen ykkösregatta on ollut jo pitkään Cowes Week, jonka historia ulottuu vuoteen 1826. Solentissa on siis purjehtinut klassikoita jo jonkin aikaa.

Kymppejä vuoden 2010 Baltic Classic Circuitissa Helsingissä (kuva Jorma Rautapää)

Viime aikoina klassikkopurjehdus on kasvattanut suosiotaan ja vanhoille veneille on perustettu uusia kansainvälisiä regattoja. Vuodesta 2005 järjestetty Mediterranean Classic Circuit, joka huipentuu Cannesin Régates Royalesiin, on tärkeä tienavaaja klassikoiden suurille regattasarjoille. Vuonna 2010 Itämeren alue sai oman vastineensa, kun Baltic Classic Circuit järjestettiin ensimmäisen kerran.

Näiden regattojen ohella tänä vuonna toista kertaa järjestettävä Vintage Yachting Games muodostaa omanlaisensa kokonaisuuden. Vintage Yachting Games on joka neljäs vuosi järjestettävä kilpailu entisille olympialuokille, jotka ovat säilyneet aktiivisina kisaluokkina. Kyseessä ovat siis vanhempien konstruktioiden varjo-olympialaiset.

Viisvitosia vuoden 2011 MM-kisoissa Helsingissä (kuva Jorma Rautapää)

Vintage Yachting Gamesin virallisia luokkia ovat mm. Olympia-jolla, E-jolla, Louhi, 5.5 m, Soling ja Yngling, joten kyseessä ei ole pelkästään puuvenetapahtuma. VYG on kuitenkin tärkeä lisä näiden luokkien klassisten puuveneiden kansainväliseen kisakalenteriin suurempien kilpailujen, kuten Euroopan ja maailmanmestaruuskisojen lisäksi, joissa lasikuituveneet ovat tavallisesti pääosassa.

Vuoden 2012 Vintage Yachting Games järjestetään 7-15. heinäkuuta Como-järvellä Italiassa. Alustavasti kilpailuun ovat ilmoittautuneet Suomesta ainakin Teresita, Caro V ja Rush VI. Toivotaan suomalaisveneille menestystä kisoissa!

Ohlsonin veljesten suunnittelema Remi myynnissä

Carl-Erik ja Einar Ohlsonin suunnittelema FIN-41 Remi on myynnissä. Veneen alkuperäinen nimi on Sünnschien ja se on rakennettu kilpailemaan Saksan olympiapaikasta Tokion olympialaisissa vuonna 1964. Olympiakarsinnoista voittajana selvisi Herbert Reichin G-12 Subbnboana, mutta Sünnschienin tilaaja Rudolf Harmsdorf kilpaili veneellä 1970-luvulle asti. Harmsdorfin parhaat arvokisasaavutukset Sünnschienillä olivat MM-kilpailujen neljäs sija vuonna 1965 ja toinen sija vuonna 1966. Vuoden 1968 olympialaisissa Harmsdorf sijoittui neljänneksi Britton Chance Jr:n piirtämällä samannimisellä veneellä.

FIN-41 Remi, kisavalmis 1960-luvun klassikkoviisvitonen (kuva Anssi Kienanen)

Remi on rakennettu Schelinin veljesten omistamalla Kungsörsin telakalla Ruotsissa. Tuohon aikaan telakalla rakennettiin paljon koti- ja ulkomaisten suunnittelijoiden veneitä myös vientiin. Lasikuituveneiden yleistymistä edeltänyt aika oli monille Pohjoismaisille puuvenetelakoille kultaista, nopean kasvun ja kansainvälistymisen aikaa. Kungsörsin telakka rakensi paljon etenkin ruotsalaisten Ohlsonin veljesten suunnittelemia viisvitosia. Samaan aikaan Vatorin telakalla Suomessa 5.5 m-veneiden suunnittelutyö oli jo siirtynyt amerikkalaisten C. Raymond Huntin ja Bill Ludersin käsiin. Kaikkiaan Kungsörsin telakalla rakennettin 1950-1960 -luvuilla 28 viisvitosta, josta merkittävä osa vientiin.

Remi kuuluu Ohlsoneille poikkeukselliseen kolmen veneen sarjaan, joista ensimmäinen myytiin Italiaan (ITA-046 Twins XIII) ja viimeinen Tanskaan (DEN-011 Web III). Kaksi sisaruksista kohtasi pian rakentamisen jälkeen uudelleen, sillä Paul Elvströmin purjehtima vene, jolle Rudi Harmsdorf hävisi vuoden 1966 MM-kisoissa, oli nimenomaan Web III.

Rudolf Harmsdorf myi Sünnschienin Ruotsin länsirannikolle 1970-luvun alussa ja samalla vene nimettiin ensin Västkust Scallala:ksi ja myöhemmin Remi II:ksi. Vene säilyi malliltaan kilpaveneenä eikä sitä koskaan ruffattu, mutta sitä käytettiin lähinnä päiväpurjehduksiin. Eri omistajien kautta vene siirtyi lopulta Tukholman alueelle, josta Kimmo ja Anssi Kienanen toivat veneen Suomeen vuonna 1993.

Kienaset varustivat Remin uudelleen kilpakuntoon ja vene kilpaili aktiivisesti koko 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun. Veneen merkittävin arvokisasaavutus tältä ajalta on klassisten veneiden MM-pronssi vuodelta 1995. Vuosina 1993-1996 Remi osallistui 32 viisvitosluokan lähtöön, joista veneellä on 1 ensimmäinen, 2 toista ja 13 kolmatta sijaa.

Remi on hyvässä purjehduskunnossa ja monet kalleimmista remonteista on jo tehty; emäpuu on korjattu vuonna 1996 ja perästeevi sekä peräsin vuosina 2004-2005. Lisäksi masto on vaihdettu vuonna 2008.

Vuoden 1968 Euroopan mestaruuskisat

Viisvitosten kansainvälisen liiton sivuilta löytyi mainiota piristystä talven synkimpään aikaan. Tiukan agenttijatsin säestämät vuoden 1968 Euroopan mestaruuskisat Sveitsin Neuchatelista tuovat tuulahduksen kesästä, ja vanhoista hyvistä ajoista!

Videoissa näkyy kymmenittäin hienoja 1960-luvun Ludersin, Chance Jr:n ja Ohlsonin veljesten suunnittelemia veneitä, kuten SUI-074 Artemis V, GER-17 Sünnschien ja SUI-88 Toucan VIII. Etenkin Artemis V, jossa on erikoiset ikkunat kyljissä ja Luders-veneille tyypillinen kapea peräpeili, saa suuren osan kameran huomiosta. Artemis V peruskorjattiin muutama vuosi sitten ja purjehtii nykyisin nimellä Subbnboana. Samannimisenä vene oli Saksan edustajana vuoden 1964 olympialaisissa Tokiossa.
 

Etenkin ensimmäisen osan vesillelaskukuvissa näkyvät hyvin veneiden varsin modernit piirteet, kölit ovat kaventuneet mittasäännön sallimaan minimiin, niissä on selvä bulbi alhaalla ja steevien ja kölin kulma on terävä. Useimmissa veneissä on negatiivinen peräpeili ja peräsinpinnat on laskettu kannen alle pois levangin tieltä. Uusimmissa veneissä, kuten Britton Chance Jr:n suunnittelemassa SUI-91 Skylla II:ssa, keulasteevissä on jo selvä kulma hiukan vesilinjan yläpuolella. Tämä piirre on sittemmin muodostunut standardiksi moderneissa kilpaveneissä.

Vuonna 1968 veneet alkavat olla siinä maksimissa, mihin klassisella mittasäännöllä päästiin. Parin vuoden päästä viisvitosiin tuli jo jaettu lateraalipinta, kun mittasääntöä uudistettiin ensimmäisen kerran, ja syntyi viisvitosten evoluutioluokka.

Viisvitoset Vene 12 -messuilla

Suomen 5.5 m -yhdistyksen vuosikokouksessa viime viikolla tehtiin tärkeä päätös ja vahvistettiin, että 5.5 m -yhdistys osallistuu ensi vuoden Vene-messuille 10-19.2.2012 yhteistyössä Mahogany Yachting Society:n kanssa.

Albin Johanssonin suunnittelema Caro V kesällä 2011 (kuva Janne Mäki)

Viisvitosliitto tulee näytille Messukeskuksen ykköshalliin yhdessä muiden puuveneiden ja luokkaliittojen kanssa ja näyttelyn helmeksi tulee Albin Johanssonin suunnittelema, erittäin hienoksi restauroitu, FIN-21 Caro V vuodelta 1961. Caro on klassisten viisvitosten aatelia, muodoiltaan ja tekniikaltaan moderni, mutta ulkonäöltään perinteinen mahonkikylkinen kaunotar. Steevien ja kölin terävä profiili, lyhyet ylitykset ja negatiivinen peräpeili erottavat Caron parikymmentä vuotta vanhemmista pikkusiskoistaan vitosista.

Viisvitoset ovat nyt ajankohtaisempia kuin pitkään aikaan, kun sekä NJK:n Kultapokaali, että luokan maailmanmestaruus ovat Suomessa. Molempien kilpailujen voittaja viime kesältä, Kenneth Thelen, kävi vastaanottamassa tasavallan presidentinkin onnittelut viime tiistaina. Maailmanmestaruudesta kilpailtiin viime kesänä Helsingissä.

Viisvitosliiton tavoitteena on, että luokan saaman julkisuuden tuella Suomen 5.5-laivastoon saadaan uutta puhtia ja luokan veneet saadaan aktiivisemmin kilpailemaan. Esikuvina ovat etenkin kuutoset ja viitosen, joiden luokkakisat kokoavat usein toistakymmentä venettä starttilinjalle. Suomessa on tällä hetkellä muutamia aktiivisesti kilpailevia veneitä ja muutama tuleva kisavene kunnostettavana, mutta pääosa laivastosta on retki- ja päiväpursikäytössä.

Kaudella 2012 Suomen 5.5 m -liitto pyrkii järjestämään aikaisempaa enemmän lähtöjä viisvitosille ja kannustaa näin useampia veneitä takaisin radoille. Usein vanhojen puuveneiden säilymisen kannalta kilpailu on paras kannustin hyvään kunnossapitoon ja veneiden parantamiseenkin!

5.5 m -luokan MM-kisat Helsingissä

Kansainvälisen 5.5 m -luokan maailmanmestaruuskisat järjestetään tänä vuonna Helsingissä. Tapahtuma liittyy osana NJK:n 150-vuotisjuhlallisuuksiin ja kisojen yhteydessä kilpaillaan myös alunperin NJK:n perustamasta Kultapokaalista.


5.5 m -luokan arvokkain palkinto NJK:n Kultapokaali (kuva Suomen 5.5m yhdistys)

Kultapokaalipurjehdukset päättyivät eilen lauantaina ja voittajaksi selvisi suomalaisen Kenneth Thelenin venekunta Kan-Bei II:lla. Suomalaiset ovat voittaneet Kultapokaalin 5.5 m -luokassa vain neljästi, vuosina 1985, 1986, 1989 ja 1995, joten voitto on Suomen purjehdushistoriassa todella merkittävä, ja hieno lisä NJK:n juhlavuoteen.

Kilpailut jatkuvat tänään SM-kisoina ja huomenna alkavat MM-kisat, jotka jatkuvat ensi viikon perjantaihin asti. Lähdöt ovat päivittäin kello 12.00. Tarkemmat tiedot kisoista löytyvät kilpailukutsusta (pdf). Kultapokaalipurjehduksista vastaa NJK ja maailmanmestaruuskisoista HSS.

Paras paikka seurata kisoja on toimitsijavene, johon pääsee ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi avustajaksi kilpailuihin. Kisajärjestelyissä on kova tarve avustajille, joten jos kiinnostusta löytyy kannattaa ilmoittautua mukaan. HSS:n kisatoimikunnan s-postiosoite on tinke.m(a)gmail.com.

Kisojen tulokset julkaistaa myöhemmin 5.5 m -liiton nettisivujen kilpailuosiossa. Kuvia tapahtumasta löytyy Esko Kilven Flickr-profiista ja Jorma Rautapään Purje ja meri -sivuilta.

Arvid Laurinin Vis-a-vis myynnissä

Arvid Laurinin suunnittelema ja Wileniuksen telakalla rakennettu FIN-009 Vis-a-vis on myynnissä Suomenlinnassa. Ingmar Nylundille talvella 1951-52 rakennettu Vistra oli viimeinen Helsingin olympialaisiin valmistunut suomalainen viisvitonen. Vene ei menestynyt olympialaisten karsinnoissa, mutta sillä on vahva sukutausta, joka edelleen näkyy sen kisatuloksissa.

Vis-a-vis:n suunnitellut Arvid Laurin oli Helsingin olympialaisten alla kuuma nimi purjevenepiireissä. Laurin oli niittänyt jo aikaisemmin mainetta rohkeilla ja kokeellisilla vitosillaan, jotka veivät kilpavenesuunnittelua vahvasti eteenpäin, mutta keräsivät myös kritiikkiä epätavanomaisuudellaan.


FIN-009 Vis-a-vis Suomenlinnan pursiseuran satamassa

Ehkä tunnetuin Laurinin vene on kosterimallinen ja kutteririkattu 5 m-luokan vene SWE-035 Gullmar II, joka oli rohkea irtiotto luokan perinteistä, mutta vähemmän menestyksekäs. Myöhemmin rakennetussa SWE-066 Gullmar III:ssa näkyy jo selvästi Laurinille tyypilliset linjat ja vene menestyi viitosluokassa erinomaisesti. Lopullisesti Laurin lunasti paikkansa 6 mR-luokan veneellä SWE-062 Trickson VI, joka voitti NJK:n Kultapokaalin vuonna 1950.

Kun Kansainvälinen purjehtijaliitto vahvisti 5.5 m-luokan Arvid Laurin alkoi nopeasti suunnittelemaan veneitä myös tähän mittasääntöön. Kaikkiaan kymmenen seitsemästätoista Ruotsissa ennen Helsingin olympialaisia rakennetusta viisvitosesta oli Laurinin käsialaa. Itse kisoihin osallistui kaksi Laurinin venettä, portugalilaisten vuokraama SWE-001 Sjöhäxa ja Suomen FIN-010 Teresita. Vuonna 1956 Laurinin piirtämä SWE-024 Rush V voitti Melbournen olympialaiset.


Vis-a-vis:n linjat ovat tunnistettavaa Laurinia

Olympialaisten jälkeen Vis-a-vis kilpaili ahkerasti Peter Tallbergin omistuksessa ja vene pysyi radoilla 1990-luvun loppuun asti eri omistajien kipparoimana. Vuosien 1986-96 ranking-kisoissa Vis-a-vis:llä on 17 lähdössä 6 ensimmäistä sijaa, 6 toista sijaa ja 4 kolmatta sijaa ja vuosien 1989-98 Kruunuvuorenselän regatassa 11 lähdössä 2 ensimmäistä sijaa, 4 toista sijaa ja 3 kolmatta sijaa.

Viime vuodet Vis-a-vis on ollut pääosin päiväpurjehduskäytössä. Venettä on huollettu hyvin ja viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävä osa rungon saumoista on rimoitettu ja veneeseen on rakennettu uusi vanerikansi. Samalla joskus aikaisemmin rakennettu kansihytti purettiin.

Viisvitosia Saksassa

Saksassa klassikkopurjehdus, ja sen mukana vanhat viisvitoset, ovat olleet nousussa jo pidempään. Saksaan on ostettu paljon eri luokkien klassikoita muun muassa Ruotsista. 5.5 m -luokassa Saksassa kunnostetaan paljon myös vanhempia, ennen 1960-lukua rakennettuja veneitä. Näillä veneillä ei ehkä suuremmin pärjää uudemmille veneille, mutta niiden arvo onkin oman aikansa historiassa.



Muutama vuosi sitten kauniisti restauroidusta GER-026 Willy Lehmann:ista (entinen GO-16) on Youtubessa purjehduspätkä, jossa vauhti näkyy kivasti, vaikkei videossa mitään oikeastaan tapahdukaan. Muistakaa kuitenkin kytkeä äänet pois, sillä ääninauhalla ei ole muuta kuin tuulen rahinaa mikrofonissa. Sitä ei jaksa kauan kuunnella.

Willy Lehmann on käynyt myös Suomessa ja osallistui yhdessä GER-031 Aero:n kanssa vuoden 2002 MM-kisoihin Helsingissä. Willy Lehmann on saanut nimensä suunnittelijaltaan, joka piirsi ja rakensi suuren osan DDR:n viisvitosista Gebrüder Lehmann -veneveistämössä Woltersdorfissa, lähellä Berliiniä. Sekä Aero että Willy Lehmann ovat modifioituja klassikoita, eli niissä on jälkikäteen erotettu peräsin kölistä.

Nykyisin 5.5 purjehdus keskittyy Saksassa Itämeren rannikolle Rostockiin, mutta kisoja on myös Berliinissä, Hampurissa ja Bodenseen alueella. Joitain tällä hetkellä käynnissä olevia kunnostushankkeita ovat esimerkiksi GER-059 Herz Dame, vuodelta 1959 (ent. GO-04) ja GER-043 Bellatrix, vuodelta 1958 (ent. GO-03). Nämä ja muut entiset itäsaksalaiset veneet tunnistaa varsin menevästä GO-purjetunnuksesta :)

Tarkastelussa Kisenin rakenne

Veneen kunnostamisen dokumentoiminen on hankalaa hommaa. Työmaa on ahtaassa teltassa, joka paikassa on tavaraa, työkaluja ja yleistä romua, eikä veneestä tai työvaiheista saa mitenkään kattavaa kokonaiskuvaa, vain yksityiskohtien ja osakokonaisuuksien kuvaaminen onnistuu jollain menestyksellä. Lisäksi tavallinen kuva latistaa näkemänsä, joka on ongelma etenkin rakenteiden ja muotojen kuvaamisessa.


Kisenin poikkeuksellisen syvä ja kapea pilssi näkyy tässä kuvassa hyvin

CAD-mallien lisäksi yksi tapa parantaa kokonaisuuksien kuvaamista on 3D- eli stereoskooppinen kuvaus. Ratkaisuja kolmiulotteiseen kuvan toistamiseen on monia, mutta kotioloissa helpoin tapa on anaglyfinen kuvatekniikka, jossa katseluun käytetään puna-vihreälinssisiä laseja. Tällöin toiselle silmälle näkyvät kuvan punaiset ja toiselle vihreät osiot. Tässä artikkelissa käytetään nimenomaan tätä kuvaustekniikkaa kuvituksessa.


Pilssin ja kyljen palteet ovat melko jyrkät

Kisen on hauskanmuotoinen viisvitonen, ja siinä näkyy hyvin yksi visio parhaasta ratkaisusta uuden mittasäännön haasteisiin. Kisenin rakentamisen aikaan 5.5 m -mittasääntö oli uusinta uutta konstruktioluokissa. Camper & Nicholson -veneveistämön suunnittelija Charles E. Nicholson esitteli 5.5 m -mittasäännön jo vuonna 1912, mutta se virallistettiin vasta vuonna 1949. Nicholson on tunnettua etenkin isoista, America's Cup -kisoihinkin osallistuneista, 12 mR- ja J-luokan veneistään. Lopullisesti 5.5 m -luokka debytoi kansainvälisesti Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.


Kisenin pyöreä pohja muistuttaa luokan moderneja veneitä

Vuonna 1954 viisvitosluokassa kokeiltiin edelleen aktiivisesti erilaisia konstruktioita. Venytetty vesilinja, negatiivinen peräpeili, syvä leikkaava runko ja toisaalta liukuvarunkoinen rakenne olivat eri suunnittelijoiden tarjoamia ratkaisuja samaan haasteeseen. Myöhemmin 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa yleiseksi paradigmaksi muodostui syvä, leikkaava V-kirjaimen muotoinen runko, joka paransi etenkin veneen kryssiominaisuuksia. Kun 5.5 m -säännössä vuonna 1970 sallittiin jaettu lateraalipinta, eli kölistä erillinen peräsin, veneet alkoivat jälleen kehittyä kohti liukuvaa U-runkoista perusmallia. Klassikoihin verrattuna evoluutioveneet ovatkin nopeampia juuri avotuulella.

Aikanaan Kisenissä on oletettavasti yritetty rakenneratkaisua, johon vallitseva mittasääntö ja aikakauden materiaalit ja rakennustekniikka eivät aivan taipuneet. Liukuva runko on nopea myötätuulella, mutta yhtenäisellä peräsimellä ja kölillä hävitään suhteessa liian paljon kryssiominaisuuksissa. Myös kaareva keulasteevi syö paljon vesilinjasta, joka haittaa myös nopeutta. Silti, rohkeana ja visionaarisena kokeiluna paljon ennen omaa aikaansa Kisen on mielenkiintoinen vene.

Vuoden 2010 MM-kisat Torbolessa, Italiassa

Vuoden 2010 maailmanmestaruuskisoista Italian Garda-järvellä on julkaistu hyvä video järjestäneen seuran Circolo Vela Torbole:n sivuilla. Video löytyy multimedia-osiosta otsikon Highlights Regate 2010 alta.


Kan-Bei II ja Addam 4 Garda-järvellä Italiassa (kuva Roberto Vuilleumier)

Mukana näkyvät myös molemmat suomalaiset venekunnat, hienosti kolmanneksi tullut Kenneth Thelenin joukkue Kan-Bei II:lla (FIN-050, kilpaili numerolla FIN-066) ja Johan Gullichsenin joukkue Addam 4:llä (FIN-049). Jussia myös haastatellaan videolla muutamaan otteeseen.

Suomalaisveneet ovat sisaraluksia ja molemmat ovat Christof Wilke & Companyn rakentamia. Wilke & Co:lla on jo pitkä historia modernien viisvitosten rakentamisessa ja veistämön rakentamille veneille on kertynyt kasoittain voittoja. Näiltä Suomen laivueen uusimmilta veneiltä voi siis odottaa vielä paljon.

Bill Ludersin Wasa II myynnissä

Alfred Edvard Luders:in suunnittelema ja Kungsörsin telakalla Ruotsissa vuonna 1963 rakennettu FIN-027 Wasa II on myynnissä. Vene on ollut Suomessa jo pitkään ja kuuluu ehdottomasti maan parhaisiin klassisiin veneisiin.


FIN-027 Wasa II kevyessä kryssissä (kuva Jorma Rautapää)

Vene rakennettiin kuuluisan Alfred "Bill" Ludersin piirrustuksista Marcus Wallenbergille ja Sven Salénille Oscar ja Per Schelinin telakalla Mälaren-järven rannalla Ruotsissa. Bill Luders oli 60-luvun alussa menestyksekkäimpiä 5.5 m -luokan suunnittelijoita, joka edisti etenkin vaneri- ja laminaattirakenteiden käyttöä kilpaveneissä.

Luders suunnitteli kaikkiaan 67 viisvitosia ja myös monia kookkaampia kilpaveneitä, kuten vuoden 1962 America's Cup voittajan, Weatherly:n. Suomalaisittain tunnetuin Ludersin piirtämä vene on varmasti FIN-026 Chaje III, joka on voittanut useita mitaleita klassikkoluokassa MM-tasolla. Myös Wasa II on menestynyt kisoissa hyvin, muun muassa vuoden 2002 MM-kisoissa vene oli klassikoiden nopein.

Wasa, kuten moni muukin 5.5 m -vene, on saanut nimensä omistajiensa mukaan. Wallenberg-Salén (WaSa) -tiimin ensimmäinen vene oli SWE-028 Wasa, joka voitti Kultapokaalin Gösta Kyntzellin viimeistä viisvitosta, FIN-020 Inga-Lill XXXIV:ä vastaan Helsingissä vuonna 1960.

Wasa II:n myynti-ilmoitus on nähtävillä kansainvälisen 5.5 m -liiton sivuilla. Myyntihintaa ei ole ilmoitettu.

Suolantuoksua R-Regatasta

Jorma Rautapään mainioille Purje ja meri -sivuilla on jukaistu hieno kuvakollaasi Esbo Segelföreningenin R-Regatasta viime kesäkuulta. R-Regatta oli yksi kesän 2010 kovakelisimmistä kisoista ja Rautapään kuvissa tuuli, pärskeet ja vauhti näkyvät hyvin.


Anders Nordmanin Rush VI kovassa aallokossa (kuva Jorma Rautapää)

Alkukesästä kisaan ilmoittautui vaikuttavat 35 metriluokkien venettä. Vahvin edustus oli 6mR-luokalla, jonka veneitä mukana oli kaikkiaan kaksikymmentä. Viisvitosista mukana olivat Suomen tämän hetken aktiivisimmat veneet FIN-043 Figaro ja FIN-046 Rush VI.


Ervamaan veljesten Figaro ja sporttisemmat otteet (kuva Jorma Rautapää)

Viisvitosilla on monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä luotettavan kovan tuulen veneen. Viisvitonen on isompi kuin vitoset, joka tekee veneestä rauhallisemman. Toisaalta, verrattuna isompiin metriluokkiin, viisvitosen fokka on helpompi hallita kuin genua. Ja vaikka viisvitonen ei kovassa kelissä ole mikään kuiva vene, niin luokkasäännössä määritetty vapaalaidan minimikorkeus helpottaa tilannetta suhteessa vanhempiin klassikoihin, kuten saaristoristeilijöihin ja Hai-veneisiin, silti paljon.

Uutisia kevätkokouksesta

Tämä on onnettomasti myöhässä, mutta pieni kertaus 5.5 m yhdistyksen kevätkokouksessa keskustelluista aiheista on varmaankin hyvä saada esille. Ennen varsinaista kokousta vierailimme vanhalla Raine Lindgrenin telakalla Ouritsaarissa katsomassa 8 mR veneen, FIN-8 Windyn, kunnostusta. Paikalla oli venepuuseppä Mika Louhivaara kertomassa projektista. Veneestä vaihdetaan kaikki kaaret, merkittävä osa laudoituksesta ja kölipuu, joten kyseessä on varsin suuren luokan remontti.


8mR Windy spinaakkeri lennossa (kuva Jorma Rautapää)

Tuttuun tapaan kevätkokouksen tärkeimmät uutiset koskivat kesän kisakalenteria. Viime aikojen luonnollisena erikoisteemansa on ollut myös vuoden 2011 maailmanmestaruuskisat Helsingissä.

Tänä kesänä viisvitosia nähdään ainakin Viaporin Tuopissa 14.8. ja luokkamestaruuskisoissa 21-22.8. Myös RRegatassa pari viikkoa sitten oli viisvitosia. Muita kesän 2010 kilpailukalenterin kiinnostavimpia kisoja klassisten veneiden omistajien kannalta ovat tänä viikonloppuna (3-4.7) oleva Helsingin Regatta, Stanton Chase Classic Nationals 21-22.8. ja Musto Classics 28-29.8. Kiinnostava on myös uusi tapahtuma, Nicolas Feuillatte Baltic Classic Master Cup, joka järjestetään Viaporin Tuopin aattona 13.8. (kisakutsu, pdf). Kisa on osa Baltic Classic Circuitia, jonka järjestää Scandinavian Classic Yacht Trust.

Lähestyvien maailmanmestaruuskisojen alla venemarkkinatkin ovat vilkastuneet. Kevään aikana myytiin K. Albin Johanssonin 1961 suunnitelema FIN-21 Caro V. Ostajina olivat Jyrki ja Janne Mäki Inkoosta. Lisäksi tällä hetkellä ainakin Raymond C. Huntin FIN-25 Caro VI ja Gösta Kyntzellin FIN-12 Pohjantähti II ovat myös myynnissä. Markkinalla on muutenkin liikehdintää, tarkempia tietoja julkisessa ja "hiljaisessa" myynnissä olevista veneistä saa luokkaliitosta.

Lisäksi Suomeen ollaan mahdollisesti ostamassa jopa kaksi modernia viisvitosta ensi kesän maailmanmestaruuskisoja varten. Yksi uusi klassinen vene, SWE-19 Lotten, saapui Suomeen jo toukokuussa samasta syystä.

Legendaarinen Borgå Tippan II myynnissä

Yksi Suomen maineikkaimmista vanhoista viisvitosista, Wileniuksen telakalla vuonna 1952 rakennettu FIN-12 Borgå Tippan II on myynnissä. Vene on menestynyt kisoissa aina hyvin, mutta on ollut viimeisen kymmenisen vuotta pääosin poissa kilparadoilta. Sen sijaan veneen aikaisempi kilpailuhistoria on varsin vakuuttava. Borgå Tippan II on kilpaillut ainakin Helsingissä, Sandhamnissa ja Marstrandissa. Aikanaan venettä kipparoi usein myös yksi Suomen purjehdushistorian tähdistä, Yngve Pacius.


FIN-12 Pohjantähti II Hangon edustalla (kuva Peik Gestrin)

Borgå Tippan II:n rakennuttivat alunperin Wileniuksen veljekset itselleen Gösta Kyntzellin piirrustusten mukaan. Myöhemmin Maire Gullichsen osti veneen pojilleen Johanille ja Kristianille, jotka nimesivät veneen Pohjantähti II:ksi. Suomen 5.5 m -purjehduksen grand-old-man Johan Gullichsen kertoo paljon veneen historiasta Täällä Pohjantähden alla -haastattelussa. Myöhemmin vene on tunnettu ainakin Frejana ja nykyisin sen nimi on Jayne.

Veneen myynti-ilmoitus on nähtävillä Nettiveneessä, hintapyyntö on 10 500 EUR, hintaan sisältyy myös traktoritraileri talvisäilytystä varten. Annettujen tietojen mukaan vene myydään purjehduskuntoisena.