Kisenin aikoinaan rakentaman perinteikkään telakan, Wilenius båtvarvin, tulevaisuus on uhattuna. Telakka, yhteistyössä Suomenlahden Puuveneilijöiden kanssa, on käynnistänyt adressi-kampanjan kerätäkseen tukijoita telakka-alueen säilyttämiseksi ja toiminnan jatkamiseksi.
Wilenius båtvarvilla on ainutlaatuinen asema Suomen puupurjeveneiden historiassa. Telakan perusti Ludwig Wilenius vuonna 1932 ja, Borgå Båtvarfin traagisen palon jälkeen, telakka nousi Uudenmaan merkittävimmäksi telakaksi. Monikymmenvuotisen toimintansa aikana Wilenius båtvarv on ansainnut mainetta ennen kaikkea menestyneiden kilpaveneiden rakentajana.
Wileniuksen telakka-alue Google Mapsissa
Vuosien saatossa Wileniuksella on rakennettu muun muossa Gösta Kyntzellin, Arvid Laurinin ja Olle Enderleinin veneitä. Kaikkiaan telakka on laskenut vesille noin 430 venettä, mukaan lukien kolme kasia, viisitoista kutosta, toistakymmentä viisvitosta ja joitain vitosia.
Porvoon kaupunki on roikottanut telakkaa jo usean vuoden ajan lyhytaikaisten vuokrasopimusten varassa, jonka seurauksena telakan toiminnan jatkuminen on ollut jo pitkään epävarmalla pohjalla. Tämä on vaikuttanut myös kiinteistöihin ja ympäristöön tehtyihin investointeihin. Tästä syystä vaarassa ei ole ainoastaan telakan toiminnan jatkuminen, vaan myös ainutlaatuisten, lähes satavuotiaiden, käsityöläistilojen säilyminen.
Wileniuksen telakka-alueen arvon ainutlaatuisena ja historiallisesti merkittävänä itäuusimalaisena perinnemaisemana on todennut myös Museovirasto, joka lausunnossaan vaatii sekä telakkamiljöön että sen toiminnan turvaamista osana kasvavaa kaupunkia.
Lue tarkemmin Wilenius båtvarvin historiasta, nykytilanteesta ja tilanteen taustoista ja allekirjoita adressi toiminnan jatkamisen puolesta. Wileniuksen telakka on säilyttämisen arvoinen!
Porvoon kaupunki päätti kokouksessaan 27.6. olla jatkamatta Wileniuksen telakan vuokrasopimusta. Kaupunki lunastaa telakan ja telakan toiminta lakkautetaan ja alueelle rakennetaan asuntoja sekä liiketiloja. Telakan rakennukset on suojeltu nykyisessä asemakaavassa, mutta sitä voidaan muuttaa alueen uudelleen kaavoituksen yhteydessä.
VastaaPoista