Meille sattui pieni vahinko rungon rakennekaaria asentaessa, sillä kun rakennekaaret ruuvattiin ja pultattiin paikoilleen painui parras ikävästi lommolle. Rakennekaaria sovitettiin mitä ilmeisemmin liian kovalla voimalla, koska niihin jäi niin kova jännitys kiinnitettynä, että partaan linja poikkeaa selvästi painokaarten linjasta
Partaan lommo näkyy hiukan ennen poikittaislautaa
Veneen kyljet, ja myös rakennekaaret, ovat loppujen lopuksi melko joustavia. Vaikka käytetyt voimat eivät koskaan olleet erityisen suuuria, niin kun runkoa vedettiin sisäänpäin ja kaarta painettiin kylkeä vasten, niin molemmat ovat joustaneet liikaa suhteessa rungon luonnolliseen linjaan. Kaaria tehtäessä olisi selvästi pitänyt pyrkiä enemmän vapaasti lepääviin kaariin, kuin jännitettyyn rakenteeseen.
Toisaalta, kannen ja kansikaarien puuttuessa, oli vaikea sanoa, mikä partaan luonnollinen kaari on. Oletimme ehkä liian rohkeasti, että rakennekaarilla ja kansikaaren kannattimella voi korjata partaan linjaa sisäänpäin.
Rakennekaaret ennen sovitusta
Korjasimme partaaseen syntyneen lommon lopulta muutaman millin paksuisilla viiluilla, jotka sovitimme höyläämällä ne alapäästä paperinohuiksi ja liu'uttamalla ne rungon ja kansikaaren väliin parin ylimmän laudan matkalta.
Lopputuloksena saimme partaan kaartumaan kauniisti koko matkaltaan. Lisätyt viilut ovat tukevasti kyljen ja rakennekaarien välissä, joten ne eivät heikennä rakennetta. Viilut ovat myös pääosin kansikaaren kannattimen alla, jolloin ne eivät edes näy. Koko seikkailun suurin haitta on todennäköisesti korjaustöihin mennyt aika, jolle olisi ollut parempaakin käyttöä.
Rakennekaaret sovituksen jälkeen
Kaiken kaikkiaan kokemukset rakennekaarien laminoinnista vahvistavat aikaisempaa pohdintaa paikallaan laminoinnin paremmuudesta. Tätä teoriaa päästään vielä kokeilemaan käytännössä, kun laminoimme uudet kaaret pilssiin. Kerromme tämän jälkeen taas lisää kokemuksistamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti